Selontekoprosessissa puoliso kirjoittaa ns. vaikutuskirjeen, jossa hän saa mahdollisuuden ilmaista pettämisen / seksiriippuvuuden vaikutukset omaan ja perheen elämään. Seuraavassa erään Addicare-selontekoprosessin läpikäyneen vaimon kirje miehelleen.
Aika ennen paljastumista ja sen jälkeen
En oikein tiedä, mitä voin kirjoittaa sinulle, kun tuntuu, etteivät mitkään sanat voi kertoa sitä tuskaa ja epätoivoa, jota olen kokenut ja koen vielä edelleenkin.
Oma uusi ajanlaskuni alkoi nollasta 13.8.2019, kun näin kännykkäsi sivuhistorian. On aika ennen sitä ja sen jälkeen. Peilaan kaiken menneen elämäni sen mukaan. Muistan, miten siitä seuraavat päivät olivat todella pahat. Nukuin keskimäärin 1,5 tuntia yössä ja senkin monessa osassa ja painajaisia nähden. Oli todella raskasta yrittää kuitenkin olla niin, että kukaan ei huomaisi mitään. Olin ihan poikki.
Kaikki oli sekaisin, en enää tiennyt, mikä on totta ja mikä ei. Tuntui, että koko meidän yhteinen elämämme oli pelkkää valhetta.
Tunsin vain ääretöntä surua, vihaa, raivoa, katkeruutta, nöyryytystä, häpeää, huonommuutta.
Tuntui, että minut oli rikottu, revitty, raastettu, silputtu täydellisesti.
Jotain minussa kuoli. Jotain muuttui. Ihan kuin osa minusta olisi kadonnut jonnekin.
Siitä on aikaa jo yli 3,5 vuotta, mutta vieläkin nuo samat tunteet ajoittain vellovat sisälläni.
Joskus tuntuu, että en kertakaikkiaan käsitä kaikkea, mitä on tapahtunut. Välillä vieläkin tuntuu, etten oikein ymmärrä, että tämä kaikki on tosiaan tapahtunut minulle.
Tiedonmuruset esiin kaivamalla
En tiedä, oletko ymmärtänyt, miten raastavaa minulle on ollut se, että en oikein missään vaiheessa ole saanut sinulta tietoja tapahtuneista asioista. Ymmärrän, että salailu kuuluu addiktiokäyttäytymiseen, mutta olen kokenut sen erittäin raskaana. Olen joutunut kaivamaan ja etsimään kaikki tiedonmuruset. En tiedä, ymmärrätkö, että joka kerta, kun olen saanut jonkun uuden tiedon, olen joutunut taas uudestaan käymään läpi ne samat tunteet, jotka tulivat jo silloin ensimmäisenä paljastuspäivänä. Kesti lähes kolme vuotta, ennen kuin minulla oli suurinpiirtein ne tiedot, jotka minulla nyt on.
Olen tuntenut suurta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Minusta tuntuu siltä, kuin olisin saanut syyttömänä elinikäisen tuomion. En tunne olevani syyllinen tapahtumiin, enkä pettämisiin ja valehteluihin, enkä missään nimessä valinnut niitä. Mutta silti joudun kestämään niiden seuraukset. Joudun maksamaan todella kovan hinnan kaikesta, mitä addiktiosi on saanut sinut tekemään.
Oikeudenmukaisuuden tajuni on ollut koetuksella. Mikään tapahtuneessa ei ollut reilua minua kohtaan.
Minusta tuntuu todella pahalta, että et missään vaiheessa kertonut minulle olevasi tyytymätön elämääsi tai suhteeseemme tai minuun, tai kaipaavasi jotain muuta. Päinvastoin, vakuuttelit aina minulle kaiken olevan hyvin. Sen vuoksi en saanut edes mahdollisuutta vaikuttaa tapahtumiin.
Minä olen muuttunut, koko maailma on erilainen
Tunnen, että olin sinulle itsestäänselvyys.
Tämä kaikki on muuttanut minua. En aina enää tunnista itseäni. Ennen olin luonteeltani rauhallinen ja tasainen. Nyt tunnen välillä olevani täysin hermoheikko. Ennen ajattelin yleensä positiivisesti, nyt kaikki tuntuu synkältä. Koko maailma ja ihmiset näyttävät nyt minulle erilaisilta kuin ennen.
Olen saanut fyysisiäkin vaivoja, sydämentykytystä ja kipuja. Olen kärsinyt todella pahasta unettomuudesta. Stressituntemukset ovat olleet hyvin korkealla.
Koen edelleen riittämättömyyden tunnetta, epätoivoa, vihaa, surua, yksinäisyyttä. Tunnen ahdistusta, pelkotiloja ja olen välillä todella väsynyt.
Minulla on keskittymisvaikeuksia, välillä tuntuu ihan siltä, kuin älyllinen kapasiteettini ja kykyni olisivat tämän asian myötä romahtaneet.
Olen surullinen, kun ajattelen tätä kaikkea. Olen surullinen, kun ajattelen sitä elämää, jonka menetin. Olen surullinen, kun ajattelen, millainen elämä meillä olisi voinut olla.
Olen surullinen, koska addiktion vuoksi et halunnut olla minun lähelläni, jätit minut yksin. Se vei sinulta kyvyn ajatella asioita minun näkökulmastani.
Vaikutus lapsiin
Olen hyvin huolissani myös siitä, miten tämä kaikki on vaikuttanut lapsiimme. He sanovat, että ovat kunnossa, mutta ovatko he todella? Pelkään, miten tämä vaikuttaa heidän elämiinsä.
Tunnen syyllisyyttä siitä, että emme saanet lapsia varjeltua tältä asialta. Syytän itseäni myös siitä, että en aikaisemmin ymmärtänyt riippuvuuttasi, joten lapset ovat luultavasti nähneet esim. pornoa tietokoneen sivuhistoriasta, kun olivat nuorempia ja asuivat vielä kotona.
Tämä kaikki on tehnyt minusta yksinäisemmän. Asioiden paljastuttua en halunnut olla kenenkään kanssa tekemisissä, vaikkakin kyllä pakotin itseäni siihen. Se, että en ole voinut tästä kertoa kenellekään, on saanut minut tuntemaan itsenikin valehtelijaksi ja tunnen itseni välillä ulkopuoliseksi. Tämä on tehnyt minusta erilaisen, vaikka muut eivät sitä tiedäkään.
Minusta tuntuu välillä todella pahalta, kun ajattelen niitä kaikkia naisia, joiden kanssa olet ollut ja mitä kaikkea olet heidän kanssaan tehnyt. Välillä oikeasti tuntuu, että oksennan, kun ajattelen sitä. Ja vaikka yritän olla ajattelematta sitä, aina välillä se tulee mieleeni. Silloin tuntuu aina siltä, kuin maa lähtisi jalkojen alta.
Väkisinkin vertaan itseäni niihin minua paljon nuorempiin naisiin, vaikka tiedänkin, ettei siinä ole mitään järkeä. Enkä missään nimessä haluasi olla sellainen kuin he ovat. Mutta tämä kaikki on muuttanut sitä, miten näen itseni naisena. Välillä tunnen, etten ole enää edes nainen. Ainakin tunnen, ettet sinä olet nähnyt minua naisena. Olin näkymätön.
Tämä on vaikuttanut itsetuntooni ja olen joutunut tekemään töitä saadakseni sen takaisin.
Tunsinko sinua koskaan?
Mietin sitä, miksi en kelvannut.
Mietin, miksi en huomannut mitään aikaisemmin. Miksi olin niin sinisilmäinen ja luottavainen?
Mietin, tunsinko sinua koskaan. Millainen on todellinen puolisoni? Ja tunsitko sinä minua koskaan?
Koko yhteinen elämämme muutti merkitystään. Koko yhteiselomme ja historiamme tuntuu olleen petosta ja valhetta. Mietin, rakastitko minua koskaan. Välititkö minusta koskaan? Olinko koskaan sinulle tärkeä? En enää voi olla varma mistään.
Minusta tuntuu siltä, kuin minulta olisi varastettu vuosia elämästäni. Ne vuodet olivat vaan jonkinlaista valhetta. Tiedän, että katkeruus ei ole hyvä pohja elämälle eikä parisuhteelle, mutta miten voin olla olematta katkera?
Addiktio vei meiltä molemmilta monta vuotta, jotka olisivat voineet olla meille kummallekin hyviä. Kaikki ne vuodet, jolloin addiktio vaikutti käyttäytymiseesi ja kaikki ne vuodet, joiden aikana nyt olemme pyrkineet selvittämään ja parantamaan tilannetta
Kun addiktiosi ja pettämiset paljastuivat, kaikki unelmani romahtivat. Kaikki menetti merkityksensä. Haaveet ja suunnitelmat hävisivät. Elämänilo hävisi.
Addiktion paljastuminen muutti ajatteluani, minun on nykyään vaikea uskoa hyvään.
Tämä kaikki on minulle niin vaikeaa myös siksi, että additiovaihetta ja pettämisiä kesti niin kauan. Tuntuu pahalta, että valehtelit minulle niin monen vuoden ajan.
Minun on nyt vaikea luottaa sinuun. En voi olla enää varma siitä, puhutko minulle totta vai valheita. Aikaisemmin kuvittelin, että sinä olisit ollut se henkilö, joka on aina puolellani.
Sinä kärsit myös
Tiedän, että sinäkin kärsit. En voi täysin ymmärtää sitä, miten paljon ja millä tavalla kärsit. Ymmärrän, että tämä on hyvin vaikeaa myös sinulle. Mutta olen kuitenkin myös sitä mieltä, että aikuisen ihmisen olisi tullut ymmärtää tekojensa seuraukset. Minusta tuntuu, että annoit itsesi tietoisesti mennä addiktion tielle. Olen varma, että olet kyllä tiennyt, että tekosi loukkaavat minua syvästi, mikäli saisin ne selville.
Haluaisin ymmärtää, miksi kaikki tapahtui, mitä ajattelit niihin aikoihin. Se olisi minulle tärkeää.
Tiedän, että yrität nyt tehdä parhaasi, jotta suhteemme tulisi paremmaksi. Mutta se ei ole helppoa ja olen todella turhautunut aina kun ajattelen, miten paljon helpompaa tämä kaikki olisi ollut estää. Rikkoutunutta on vaikeaa korjata ehjäksi.
Tämä on muuttanut sinut, minut, suhteemme, perheemme, elämämme, menneisyytemme, tulevaisuutenne. Se on muuttanut niin paljon.
Ajattelin aina, että olemme loppuelämämme yhdessä. Nyt en voi olla siitä enää varma.
Synkimpinä hetkinä tuntuu, että se mitä olet tehnyt, on vienyt minulta kaiken, elämän ja tulevaisuuden. Kaikki tapahtunut vei minulta normaalin, tavallisen elämän, johon minullakin olisi ollut oikeus.
Kuitenkin minussa on edelleen toivonkipinä.
Toivon, että olet päässyt addiktiokäyttäytymisestä, eikä se enää koskaan tule takaisin.
Toivon, että kerrot minulle enemmän ajatuksistasi ja tunteistasi.
Toivon, että opimme tästä, emmekä enää tee samoja virheitä uudestaan. En enää halua hetkeäkään elää niin kuin ennen
Toivon, että pystymme jatkamaan elämäämme yhdessä.
Toivon, että voimme tukea toisiamme.
Toivon, että saamme voimaa toisistamme.
Toivon, että pystymme avautumaan ja uskoutumaan toisillemme ja voimme luottaa toisiimme.
Toivon, että pystymme vielä rakastamaan.