Seksiriippuvuus ei lopu itsestään
Tämä artikkeli käsittelee seksiriippuvuudesta toipumista. Ensimmäiseksi nostan esiin kysymyksen, jota moni varmasti miettii: tapahtuuko spontaaneja paranemisia eli voiko seksi- tai pornoriippuvuudesta päästä vapaaksi omin voimin tai voiko riippuvuus loppua itsestään? Kysyin asiaa amerikkalaiselta työnohjaajaltani, joka on auttanut seksiaddikteja, heidän kumppaneitaan ja pariskuntia yhdessä parin vuosikymmenen ajan. Työnohjaajani vastasi, että toki tällainen paraneminen on mahdollista, mutta ettei hän ole vielä tavannut ketään, jolle olisi käynyt näin. Tämä vastaus vahvisti omaa käsitystäni, joka perustuu lukemaani kirjallisuuteen, omaan kokemukseeni sekä koulutuksissa ja työnohjauksissa saamaani tietoon ja tuntumaan: riippuvuudeksi asti kehittynyt vahingollinen seksitoiminta ei lopu itsestään, ilman tukea ja ulkopuolista apua. Siinä on toki yksilöllistä eroa, kuinka paljon tukea eri ihmiset tarvitsevat.
On hyvä tietää, että seksiriippuvuuden kehään kuuluu ns. tasannevaihe, jolloin henkilö ei tee mitään näkyvää riippuvuuteen liittyvää. Joidenkin kohdalla tämä vaihe voi kestää jopa kuukausia. Tasannevaiheessa hän voi luulla voittaneensa riippuvuuden. Ilman riippuvuuden juurisyiden käsittelyä jokin asia saa kuitenkin kehän pyörimään jälleen. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen tekee uudestaan juuri niitä asioita, joita ei haluaisi tehdä.
Kaikki lähtee asian tunnistamisesta ja tunnustamisesta
Ihminen ei voi toipua sellaisesta, mitä ei ole tunnistanut ja tunnustanut olemassa olevaksi ongelmaksi. Moni seksiin addiktoitunut henkilö on sanonut, että kesti hyvin pitkään, jopa vuosia ennen kuin he tunnistivat toiminnassaan olevan pakonomaisia piirteitä. Vielä vaikeampaa oli tunnustaa, että kyseessä on riippuvuus. Usein tilanteen tunnistaa ensimmäiseksi hänen kumppaninsa tietoa etsiessään. Esimerkiksi pornon käyttö on nykyään yleisesti hyväksyttyä, ja monet havahtuvat sen ongelmallisuuteen vasta siinä vaiheessa, kun parisuhteessa, ajankäytössä tai keskittymiskyvyssä alkaa olla vaikeuksia ja/ tai kun alkaa kehittyä seksuaalisia toimintahäiriöitä (esim. erektiovaikeus, ejakulaatiovaikeus tai se, ettei oma kumppani sytytä). Pornon aiheuttamia ongelmia käsittelee mm. psykiatri Jani Kajanojan artikkeli ”Pornon suurkulutus toiminnallisena riippuvuutena”. Tämä artikkeli löytyy täältä https://www.duodecimlehti.fi/duo13581
Addiktin kannattaa hakea apua ennen kuin kaikki tuhoutuu
Seksiriippuvuudella on tapana muuttua pahempaan suuntaan ja addiktoituneen henkilön toiminnalla laajentua. Osa riippuvaisista alkaa pornoon turruttuaan hakea stimulaatiota muulla tavoin, esim. seksuaalisella viestittelyllä, kuvien vaihtamisella, deittipalstojen ilmoituksilla, seksideitti-ilmoituksilla tai maksullisella seksillä (netissä tai livenä). Erään Salvian ryhmässä käyneen naisen seksiaddiktipuoliso totesikin osuvasti: ”Minun käsitykseni mukaan seksiriippuvuus on etenevä sairaus siinä missä muutkin addiktiot. Pahempaa ja rajumpaa on edessä vuosi vuodelta, jos ei vihellä peliä poikki.” Tämä ns. riippuvuuden eskaloituminen tekee seksiriippuvuudesta vaarallisen sairauden. Riippuvuuden etenevän luonteen vuoksi jotkut päätyvät jopa rikkomaan lakia tekemällä seksuaali- tai muun rikoksen. Henkilön on siis parasta hakea apua ennen kuin koko hänen elämänsä menee palasiksi ja hän menettää kumppaninsa, perheensä, työnsä, terveytensä ja maineensa.
Älkää vähätelkö pornon voimaa
Jotkut koukkuun jääneet henkilöt ajattelevat, että he jättävät kaiken muun pakonomaisen seksuaalisen toiminnan paitsi pornon. Myös heidän kumppanit pitävät usein pornoa harmittomana ja hyväksyvät sen käytön. Tätä kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan. Pornosivuista noin 80 % on tehty siten, että niiden kautta voidaan mainostaa maksullisia seksipalveluita (ISAT 2021). Himonsa vallassa ihminen pystyy harvoin vastustamaan houkutusta ja toleranssin kasvaessa on vain siirryttävä muihin palveluihin. Tutkimusten mukaan 70 % seksiaddikteista kokee nettiseksin antaneen kipinän riippuvuutensa käynnistymiseen ja/ tai pahenemiseen. (Carnes & Carnes 2010) On myös tutkimusnäyttöä siitä, että pornoa käyttävillä henkilöillä on matalampi kynnys pettää kumppaniaan fyysisesti eli etsiä maksullista seksiä tai sivusuhteita (Rendic 2018). Porno on seksiaddiktille kuin saunakalja alkoholistille. Harva pystyy hallitsemaan sen käytön. Lisäksi on hyvä tiedostaa myös pornon tuotannon yhteydet ihmiskauppaan. Tästä voi lukea lisää mm. kirjasta Voihan porno! Aikuisviihteen vaietut vaikutukset (Pia Rendic,2018).
Vertaistuki on lähes välttämätöntä häpeän voittamiseksi
Kaikkien ongelmallisen seksikäyttäytymisen kanssa painiskelevien on suositeltavaa hakeutua vertaistuen piiriin, oli kyseessä sitten terapeuttivetoinen vertaisryhmä tai maksuton 12 askeleen SAA- tai SA-ryhmä. Lisätietoa ryhmistä löytää mm. näiltä sivustoilta: seksiriippuvuus.fi ja seksiholistit.com. Lisäksi brittiläinen Naked Truth Recovery -järjestö auttaa pornoon koukuttuneita edullisesti englanninkielisen ohjelmansa avulla. Järjestöllä on myös tukiohjelma kumppaneille, ja se löytyy osoitteesta nakedtruthrecovery.com. Vertaistuki on tärkeää, koska sen piirissä ihminen voi kokea rakkautta ja hyväksyntää kaikista teoistaan ja vioistaan huolimatta. Empaattinen vastaanotto vähentää tehokkaasti häpeän tunnetta, jota hän kantaa sisällään. Häpeä on bensaa riippuvuuden liekkeihin, joten on oleellista, että se vähenee. Kun riippuvainen henkilö pystyy aidosti kohtaamaan kivuliaan häpeän tunteen, joka liittyy seksikäyttäytymiseen, on hän ottanut yhden askeleen kohti vapautta. Häpeä pienenee puhumalla. Vertaisten parissa on kenties kaikkein helpointa sanoa asioita ääneen, koska kukaan ei tuomitse. Kaikki ryhmäläiset ovat kompuroineet samaan tapaan. Ryhmistä voi lisäksi saada tukihenkilön, jonka kanssa voi puhua ja työstää toipumisen askeleita. Tukihenkilö voi olla myös addiktin yhteyshenkilö tiukan paikan tullen, esim. triggerin (halu lähteä toimimaan) osuessa kohdalle.
Terapia ja psykiatrinen hoito ovat usein tarpeen
Riippuvuuden juurisyyt tulisi aina hoitaa. Jos juuria ei hoideta tai katkaista, on todennäköistä, että henkilö jatkaa edelleen kipujensa ja haavojensa hoitamista seksiriippuvuudella tai jollakin muulla riippuvuudella. Myös muut sairaudet tai diagnosoimattomat oireilut kuten masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ADHD/ADD, OCD tai ahdistuneisuushäiriö tulisi hoitaa. On suositeltavaa hakeutua seksiriippuvuutta ymmärtävän psykiatrin puheille. Osaava auttaja, joka ymmärtää seksiriippuvuutta, on addiktin parisuhteelle kultaakin kalliimpi. Niin pariterapeutti, henkilön oma terapeutti kuin kumppaninkin terapeutti voivat auttaa eteenpäin. Monet addiktit ovat joutuneet lapsuudessaan ja nuoruudessaan kaltoinkohtelun ja erilaisten traumaattisten kokemusten uhreiksi. Niistä on jäänyt haavoja, joiden tulisi parantua. Yleensä tähän tarvitaan terapeuttista apua ja osaamista.
Sopivaa terapeuttia etsiessään on hyvä miettiä taustatilanne ja se, ovatko riippuvuuden juuret tarjonnassa, kiintymyssuhteessa vai traumassa. Auttajalta on hyvä kysyä, onko seksiriippuvuuden hoito hänelle tuttua. Työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kautta voi saada alulle myös KELA-korvattavan psykoterapiaprosessin. Tällä tavoin saa edullisemman avun, sillä KELA kustantaa terapiakäynneistä suurimman osan. Traumapsykoterapia ja kognitiivinen psykoterapia ovat sopivia terapiasuuntauksia seksiaddiktion hoitoon. Lisäksi voi etsiä seksuaaliterapeutteja, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta seksiriippuvuuden hoitoon. On hyvä huomata, että kaikki terapeutit eivät työskentele seksuaalirikoksen tehneiden kanssa. Sekin on viisasta tiedostaa, että jotkut seksuaaliterapeutit normalisoivat seksiriippuvuuteen liittyvän käytöksen eivätkä näin ollen voi auttaa addiktia ja hänen kumppaniaan.
Vuonna 2019 seksiriippuvuus hyväksyttiin WHO:n diagnoosiluetteloon (ICD-11), joka on Suomessakin käytössä. Suomennoksen ja uuden version käyttöönoton jälkeen lääkäri voi diagnosoida sairauden. Diagnoosin englanninkielinen nimi on Compulsive sexual behavior disorder. Kun seksiriippuvuus pääsee diagnoosiluetteloon, on suurempi mahdollisuus, että hoitoa aletaan kehittää ja tarjota myös seksiaddikteille. Seksiriippuvuuden hoito vaatii erityisosaamista. Vielä tällä hetkellä osaavat auttajat ovat kiven alla.
Mistä tiedät, että addiktoitunut kumppanisi todella on toipumisen tiellä?
Kun kumppani on tullut huijatuksi toistuvasti ja addikti jäänyt valheistaan kiinni lukuisia kertoja, voi olla vaikea uskoa, että nyt tämä on rehellinen ja suhtautuu tosissaan toipumiseensa. Kirjassaan Sex Addiction, the Partner`s Perspective (2013) Paula Hall listaa asioita, jotka viittaavat siihen, että addikti todella on toipumassa riippuvuudestaan eikä ainoastaan teeskentele toipumista.
- hän osaa tunnistaa sekä tietoiset, että tiedostamattomat juurisyyt riippuvuudelleen.
- hän on tunnistanut juurisyyt, hän tekee aktiivisesti töitä, jotta ne tulevat hoidetuiksi.
- hän on aktiivinen toipumisessaan eli käy vertaisryhmissä sekä on yhteydessä vertaisiinsa ja tukihenkilöönsä saadakseen tukea ja rohkaisua. Hän saattaa myös kirjoittaa päiväkirjaa, tehdä tehtäviä ja lukea toipumiseen liittyvää kirjallisuutta, jne.
- hän elää terveempää elämää kuin ennen. Hän pitää huolta fyysisestä terveydestään ruokavalion ja liikunnan avulla sekä hoitaa stressiä rentoutumalla ja harrastusten parissa.
- jokapäiväiset ihmissuhteet toimivat aiempaa paremmin: Kumppanisi yhteydenpito ystäviin ja muihin läheisiin on avoimempaa ja aktiivisempaa kuin ennen, ja hän on enemmän sinun kanssasi (ja lasten kanssa, jos perheessä on lapsia).
- emotionaalinen yhteys ja vuorovaikutus sinuun ja muihin ihmisiin on muuttunut paremmaksi. Tähän kuuluu myös virheiden, heikkouksien ja haavoittuvuuksien tunnustaminen.
- hän on avoimempi ja vastaanottavaisempi emotionaalisille vaikeuksillesi ja haavoittuneisuudellesi, ja antaa puolustelematta sinun ilmaista niitä.
- hän on tietoisempi omista henkilökohtaisista tarpeistaan, olivatpa ne fyysisiä, emotionaalisia tai seksuaalisia.
- hän on proaktiivinen elämän suhteen (ei siis reaktiivinen). Hän ei niinkään odota elämän vaikeuksien nielaisevan hänet, vaan pikemminkin ajattelee asioita etukäteen ja pystyy tekemään nopeita korjausliikkeitä, jos ne ovat menossa vinoon. (Paula Hall 2013)
- Itse lisäisin tähän tärkeän asian: hän on lopettanut valehtelemisen ja salailevan käytöksen (Kirsi Paulin)
Tuloksena on omien arvojen mukainen, tasapainossa oleva elämä ja seksuaalisuus.
Riippuvainen kumppanisi ei ole täydellinen, sillä kukaan meistä ei ole. Olemme kaikki täydellisen epätäydellisiä! Sinun on hyvä varautua lipsumisiin mutta pidä mielessäsi tämä: Alkoholistikin ottaa joskus viimeisen ryyppynsä ennen raitistumistaan. Myös seksiaddiktin tuhoisa toiminta voi päättyä samaan tapaan. Kestää noin 3–5 vuotta toipua seksiriippuvuudesta, jos asianomainen paneutuu tosissaan toipumiseen. Toipumisessa ei ole kyse siitä, että addikti jättää tekemättä jotakin, vaan siitä, että hän hoitaa ne juurisyyt, jotka ovat alun perin johtaneet riippuvuuteen ja vaihtaa kaaoksen terveempään elämään. Hänen tunne-elämänsä, asenteensa ja selviytymiskeinonsa muuttuvat. Hän alkaa myös toteuttaa seksuaalisuuttaan tavalla, joka on hänen omien arvojensa mukaista, joka ei vahingoita ketään ja joka tukee niin hänen omaansa kuin parisuhteenkin hyvinvointia.
Toipuessa
Kaksi on vahvempi kuin yksi,
Yksi oksa katkeaa helposti,
kaksi joustaa painon alla,
eikä katkea.
Pidä minut lähelläsi,
etten mene rikki.
Pysyn lähelläsi,
jottet taivu liikaa.
Juurrutaan maahan yhdessä,
ettei tuuli meitä vie.
Kurkotellaan kohti aurinkoa,
otetaan sade vastaan,
vahvistutaan.
Kasvatetaan kaksi taimea viereemme.
Neljä on vahvempi kuin kaksi.
JMR
Kumppanille: Hän ei ota vastuuta – parisuhteen päättäminen?
Joskus parisuhteen päättäminen voi olla oikea ratkaisu, jotta molemmat osapuolet pääsevät eteenpäin ja eheytymään. Parisuhteesta on viisasta lähteä, jos siinä on vakavaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa, jota ei saada loppumaan tai johon ei haeta apua. Fyysisen väkivallan tunnistaminen on helppoa, mutta henkistä ei aina ole helppo tunnistaa. Tästä aiheesta voit lukea lisää teemassa Turvallisuus parisuhteessani. Myös seksiaddiktin vastuuntunnottomuus on selkeä merkki siitä, että parisuhteeseen ei kannata jäädä. Seksiriippuvainen henkilö, joka ei suostu hakemaan apua itselleen, vahingoittaa vääjäämättä läheisiään eli omaa kumppaniaan ja parisuhdettaan sekä välillisesti myös perheen lapsia: Addikti voi tartuttaa seksitauteja kumppaniinsa tai kumppani voi sairastua tilanteen aiheuttamasta stressistä ja hänelle voi kertyä sairauspoissaoloja työstään. Kumppanin toimintakyky voi laskea ja sen myötä lapset jäävät vähemmälle huomiolle. Lisäksi addiktin seksikumppanit saattavat häiritä tai vainota jotakuta perheestä.
Parisuhteen päättäminen ei ole helppoa. Myös erilaiset sidokset voivat olla tiukkoja, esim. ns. traumasidos tai läheisriippuvuus. Traumasidoksesta voi lukea lisää kirjasta The Betrayal Bond – Breaking free of Exploitative Relationships (Patrick Carnes). Kumppani, voit tuntea syyllisyyttä siitä, että olet jäänyt sinua vahingoittavaan suhteeseen tai siitä, että et vielä pysty lähtemään suhteesta. Ala tutkia ja ymmärtää itseäsi: Miksi tilanne on tällainen? Mitkä ovat taustasyyt siihen, että toimit, miten toimit ja koet, mitä koet? Vaatii rohkeutta nähdä tosiasiat. Muista olla armollinen ja lempeä itsellesi, sillä ihmiset tekevät päätöksiä sen hetkisen henkisen sietokykynsä, ymmärryksensä ja osaamisensa mukaan sekä niiden olosuhteiden valossa, joissa he kulloinkin ovat.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa: Paulin, Kirsi. Salvia-ryhmät, vertaisohjaajan opas (2021).